Dark Side of the Mime rikkoo härskin ja mustan huumorin avuin tabuja toisensa jälkeen

09.02.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Pornomiimiksikin tituleeratun Dark Side of the Mimen omintakeisesta ja hulvattomasta mustasta huumorista päästiin nauttimaan Turun Linnateatterissa 6. helmikuuta. Show esittelee nimensä mukaisesti miimin pimeän puolen, rajoja rikkovia aiheita seksistä raakaan väkivaltaan, ja omaa siksi myös K-18 -luokituksen.

Dark Side of the Mimen päätähti on arvostetun miimikko Jacques Lecoq’n teatterikoulun käynyt suomalais-ranskalainen näyttelijä Marc Gassot. Hän on näytellyt useissa suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta on tunnettu myös miimikkona. Esityksen on ohjannut ja suunnitellut Akse Pettersson.

Dark Side of the Mimen idea lähti alun perin liikkeelle vitsistä, ja nyt sitä on esitetty jo vuodesta 2014 lähtien niin Suomessa kuin ulkomaillakin, muun muassa kesän 2015 Tuska-festivaaleilla. Esitys palkittiin Vuoden teatteritekona 2014, ja Marc Gassot Vuoden teatterinäyttelijänä. Dark Side of the Mimea on pidetty jopa vallankumouksellisena ja se on kautta linjan ollut arvostelumenestys.

Olen mukelosta asti pitänyt miimikoiden ja klovnien esityksiä pelottavina, mikä johtuu ainoastaan siitä mahdollisuudesta, että minut saatetaan tahtomattani vetää esitykseen mukaan. Tämä lienee suomalaisten keskuudessa melko yleistä jurottamista. Tiedä sitten kiehtoiko minua pelosta huolimatta lopulta enemmän mimiikka vai musta huumori ja tabuaiheiden käsitteleminen, mutta löysin itseni suuntaamasta kauhun- ja jännityksensekaisin tuntein Turun Linnateatterin ravintolaan. Odotukset olivat korkealla. Jännitys oli lopulta läsnä koko esityksen ajan, etukäteen ei tiennyt, mitä tulee tapahtumaan ja kenen kanssa.

Dark Side of the Mime, Marc Gassot, Karl Sinkkonen, pantomiimi, miimikko, muusikko, teatteri

Marc Gassot ja muusikko Karl Sinkkonen. Kuva: Jouni Harala

Mimiikan kautta on helppo rikkoa rajoja. Lavalla ei varsinaisesti tapahdu mitään sopimatonta, on vain Gassot’n eleet ja ilmeet, ja loppu on kiinni lähinnä katsojan mielikuvituksesta, jonka tämän esityksen tapauksessa odotetaankin olevan vähintäänkin likainen ja jokseenkin kieroutunut. Yleisön kauhistuneista ilmeistä, riemunkiljahduksista ja hervottomasta huutonaurusta päätellen ainakin Turussa oli melkoisia irstailijoita liikkeellä, itseni mukaan lukien! Tässä esityksessä saa nauraa sellaisillekin asioille, joita normaalisti pidetään sopimattomina naurunaiheina. Dark Side of the Mimea ei ehkä kannatakaan mennä katsomaan liian vakavissaan tai ilman minkäänlaisia ennakkotietoja tai -käsityksiä, uskoisin elämyksen olevan tuolloin vain perin omituinen.

Miimiesitys on moninkertaisesti intensiivisempi ja intiimimpi kuin tavallinen teatteriesitys. Normaalisti teatterissa pystyy katseensa irrottamaan juuri sillä hetkellä vuorosanojaan lausuvasta näyttelijästä vaikkapa lavasteisiin tai vastanäyttelijään, ja silti pysymään tilanteen tasalla. Miimissä voi tippua helposti kärryiltä, jos keskittyminen herpaantuu, ja jollei koko ajan seuraa katseellaan miimikon ilmaan piirtämiä pisteitä. Myös esitykseen Karl Sinkkosen luoma musiikki ja äänimaailma sekä Teemu Nurmelinin valosuunnittelu ovat vähäeleistä, eivätkä vie erityisemmin huomiota itse miimistä, vaan tukevat ja tehostavat sitä erinomaisesti. Gassot yhdistelee lavalla upeasti sekä miimistä että näyttelijän osaamistaan, ja on lavalla ja yleisön sylissä – kyllä, kirjaimellisesti – täysin kotonaan.

Dark Side of the Mime, Marc Gassot, pantomiimi, miimikko, ilmapallo, teatteri

Kuva: Jouni Harala

Tunnin mittaisen esityksen päättyessä olen nauranut itseni tärviölle useaan otteeseen, ja olo on jopa hieman hysteerinen. Mitä juuri tapahtui? Poskia kuumottaa, jännitys laukeaa. Tunnen helpotusta siitä, etten itse joutunut lavalle demonstroimaan seksiaktia tai sitä vastoin mitään muutakaan, mutta ne, jotka yleisöstä pääsivät osaksi esitystä hoitivat oman tonttinsa todella mallikkaasti, oikeastaan hämmästyttävän hyvin. Poistun teatterista ulos masentavaan vesisateeseen hyvillä mielin, elämys oli verraton.

Tätä ei kannata missata.

Dark Side of the Mimea esitetään Turun Linnateatterissa vielä 5. maaliskuuta ja 9. huhtikuuta. Turun ohella esityksestä pääsee nauttimaan keväällä vielä Helsingissä Teatteri Takomossa 26.–27. helmikuuta ja Kuopion Sotkussa 19. maaliskuuta.

Dark Side of the Mimen kotisivut




LISÄÄ JUTTUJA:

Parahin Jeeves Schjerfbeck, Helene Mustataustainen omakuva Kuka jää aamiaiselle