Ateneumin taidemuseo: Albert Edelfelt

Ateneumin taidemuseon, kansallisgallerian, vuoden suurtempaus on Albert Edelfeltin näyttely. Teokset ovat osin Suomessa ennennäkemättömiä ja näyttely kansainvälisestikin huomioituna laaja.

Ateneumin työntekijä arvioi näyttelyn lyövän museon aiemmat kävijäennätykset. Tämä on uskottavaa, sillä näyttelyssä on kuhinaa ja salit ovat ääriään myötä täynnä. Tunnelma on tiivis ihmisten tungeksiessa tunnetuimpien maalausten äärellä.   

Kosmopoliitti taiteilija

Albert Edelfelt matkusti laajasti Euroopassa, mutta maalasi erityisesti Ranskassa. Edelfeltin Pariisin ajan maalauksissa erityistä on värien heleys, ilo ja keveys. Pääkuvassa oleva Pariisin Luxembourgin puistossa (Kuva Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen) on yksi tunnetuimmista Pariisin ajan maalauksista.

Edelfelt halusi tavoittaa teoksessa aidon ulkoilman ja valon tunnun. Kesäisin hän palasi Suomeen kiinnekohtinaan Villa Edelfelt ja taiteilijan rakennuttama ateljee Porvoon seudulla Haikossa, johon monet maalaukset, kuten Leikkiviä poikia rannalla asettuvat.

Porvooseen sijoittuva Leikkiviä poikia rannalla on monelle suomalaiselle tuttu. Kuva Kim Storlund.

Pariisin ajan maalauksissa on useissa Virginie, kaunis pariisitar, jonka arvellaan olleen taiteilijan rakastajatar. Taidehistorioitsija, FT Anna Kortelainen on tutkinut laajasti Albert Edelfeltin elämän tapahtumia ja kirjoittanut Virginien ja taiteilijan vaiheista osin fiktiivisen mutta faktoja hyödyntävän kirjan Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Edelfelt maalaa Virginien eloisaksi ja silmiin katseen, jossa on intohimoa. 

Virginie on kaunis pariisitar, Edelfeltin malli. Kuva Niina Rita.

Avioitumisen jälkeen Edelfelt maalaa vaimonsa, Ellan de la Chapellen, omistamassa Tammelan Saaren kartanon mailla teoksen Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Ulkoilmarealistina tunnustettu Edelfelt on käyttänyt maalauksessa japanistisia vaikutteita.   

Albert Edelfelt: Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Kuva Niina Rita.

Edelfeltin monissa maalauksissa on taustalla purjelaivoja, sellaisissakin ympäristöissä, missä ne olivat epätavanomaisia. Ehkä purjelaivat viittaavat haluun matkustaa ja kokea vapautta. Ehkä ankkurissa olevat laivat olivat kuin Edelfeltin elämä: asettuneena mutta valmiina lähtöön.

Oliko luonnoksessa Nuorukainen ja vedenneito tämä unenomainen hallusinaatio menetetystä rakkaudesta? Vedenpinnan alta pyrkii naishahmo rikkoen pinnan kuin mielen torjunnan.  

Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito. Kuva Kim Storlund.

Kansan kuvaajana

Edelfelt maalasi ulkona puutarhassa, sisäkuvia, historian ja politiikan aiheita, kaupunkinäkymiä ja muotokuvia, mutta hän työskenteli myös laajasti tavallisen kansan parissa kuvaten ihmisten raskasta arkea.

Yhteiskunnalliset olot tulevat maalauksiin kouriintuntuvasti. Lapsen ruumissaatto on näyttelyn koskettavin maalaus. Menetyksen kokemus on aistittavissa suuressa maalauksessa. Vesi on tyyni ja raskas, pohjaton kuin suru. Hän maalaa menetyksen lähes kauniiksi, surun siedettäväksi. 

Lapsen ruumissaatto on koskettava surunkuvaus. Kuva Niina Rita.

Seuraavana vuonna taiteilija maalasi samasta perheestä uuden taulun, Ristiäissaaton. Maalauksessa on vene matkalla uuden vauvan ristiäisiin. Perheen aikuiset iloitsevat uudesta tulokkaasta, mutta sisaruksen kasvoissa on suru menetetystä. Ristiäissaatto on lainassa ahvenanmaalaiselta taidekeräilijä Anders Wiklöfiltä.

Ristiäissaatto on maalaus samasta perheestä kuin Ruumissaatossa. Uusi tulokas. Kuva Niina Rita.

Näyttelyssä on erityisen kiinnostavaa näkymät 1800-luvun lopun Suomesta. Realistiset maalaukset ovat kuin valokuvia ja niistä välittyy samaistuttavia väkeviä tunteita ja aikalaisuutta, johon voi kurkistaa. Kokoelman noin 230 teosta antavat kattavan kuvan taiteilijan monipuolisuudesta.

Erityisen koskettavia ovat tilannekuvat ja maisemat, jotka tavoittavat ihmisyyden syvän ytimen koskettavammin kuin kenties tilaustyönä tehdyt muotokuvat, jotka jäävät etäisemmiksi.

Tuntuu hyödylliseltä käydä näyttelyssä vielä toisen kerran, koska katsomista ja kokemista on paljon. Kiinnostuin Albert Edelfeltistä myös henkilönä ja tartun näyttelystä ostamaani kirjaan, johon on koottu tutkijoiden artikkeleita Edelfeltin taiteesta. Teoksessa riittää kiinnostavaa luettavaa. Suosittelen ainutlaatuista näyttelyä niin maalaustaiteesta kuin historiastakin kiinnostuneille. Albert Edelfelt on mestari, Suomen kultapoika.   

Ateneumin taidemuseo: Albert Edelfelt, 5.5.-17.9.2023
Ateneumin taidemuseon kuraattorit: amanuenssi, FT Anne-Maria Pennonen ja amanuenssi, FT Hanne Selkokari.

LISÄÄ JUTTUJA: