Helsingin kirjamessut 2022

Helsingin Messukeskuksen ulkopuolella on säpinää kuin ennen isoa rock-konserttia. Ihmiset vaeltavat Pasilan asemalta pitkänä letkana kohti kirjamessuja. Innostusta on ilmassa. 77 000 messukävijää kertoo siitä, että kirjallisuus ja lukeminen kiinnostaa.

Selaan kirjamessuesitettä. Ensimmäinen kohteeni on kulttuuripsykologian, aate- ja oppihistorian sekä taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Juhani Ihanuksen haastattelu. Tätä olen odottanut. Ihanus on toimittanut kirjallisuustieteen dosentti Päivi Kososen kanssa monitieteisen teoksen, Hoitava lukeminen (Vastapaino, 2022).

Hoitava lukeminen on yleistajuinen tietokirja. Lukeminen voi olla terapeuttinen kokemus – mahdollisuus saada uusia näkökulmia itseen ja toisiin. Aivotutkija, professori Minna Huotilainen kertoo lukemisen yhteyksistä autonomiseen hermostoon. Lukemisella on fysiologisia, esimerkiksi rauhoittavia vaikutuksia parasympaattisen hermoston aktivoituessa.   

Kirjailija ammattina

Lauantaina Töölö-lavalla aiheena on 125 vuotta täyttävän Kirjailijaliiton tilaisuus: Kirjailijan elämää 1980-, 2000- ja 2020-luvuilla.

Haastateltavina ovat kirjailijat Meri Valkama, Jouni Tossavainen ja Saila Susiluoto. Valkama kertoo esikoiskirjastaan saamastaan palautteesta ja siitä, kuinka se vaikuttaa seuraavan kirjoittamiseen.

Palaute voi olla raadollista. Tossavaisen mukaan menneinä vuosina yksittäinen kritiikki saattoi vaikuttaa paljon kirjan arvostukseen. Nykyään kritiikki on Tossavaisen mukaan joustavaa, koska somessa keskustelu on moniäänistä.

Susiluoto miettii kirjailijan tulojen vähäisyyttä ja pitää riskinä sitä, jos kirjailijan ammatti onnistuu vain varakkaille.

Saila Susiluodon mukaan kyky kestää palautetta lisääntyy kokemuksen myötä. Meri Valkamalla on oma ¨survival pack¨, johon hän kerää hyviä palautteita. Jouni Tossavainen osallistuu keskusteluun. Haastattelijana on Matti Kangaskoski.

Vieressäni istuu innokkaasti muistiinpanoja tekevä Jaana Perholehto. Hänellä on Instagramissa Narratiiveja-kirjallisuustili. Perholehtoa kiinnostaa nykykirjallisuus, novellit ja lyyrinen proosa. Hänen mukaansa kirjamessuilta voi saada uusia virikkeitä lukemiseen, vaikka olisikin aktiivinen kirjallisuuden harrastaja.

Jaakobin portaissa

Lauantaina ohjelmassa on kirjailija, psykiatri Joel Haahtelan haastattelu hänen uusimmasta, trilogian viimeisestä kirjasta, Jaakobin portaat.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jerusalemiin, joka on Haahtelan mukaan äärimmäisen mielenkiintoinen paikka. Kirjan punainen lanka on ohut verho tämän maailman ja tuntemattoman paikan välillä. Portaat edustavat porttia kahden maailman välillä. Rakkaus ja kuolema ylittävät maailmojen rajat, eivätkä piittaa ajan laista.

Joel Haahtelan kirjat edustavat toivoa ja mahdollisuutta astua toiseen ulottuvuuteen tässä epävarmassa maailmassa. Näihin kirjoihin kannattaa tarttua erityisesti silloin, kun kaipaa kauneutta ja viisaita sanoja ympärilleen.

Kirjamessujen antikvariaattien osasto oli huomattavasti laajempi kuin aiempina vuosina.

Seuraavaksi askeleet johdattavat Sanaston pisteelle. Olen kiinnostunut siitä, kuinka runoja voi lainata omaan puolitieteelliseen artikkeliin. Sanaston asiantuntija kertoo, että kokonaisten runojen lainaamiseen tarvitaan lupa. Runon osia voi käyttää tukemaan ja selventämään omaa tekstiä, mutta niistä ei saa muotoutua uutta taideteosta. Lainausmerkinnät täytyy olla luonnollisesti kohdillaan.

Suuntaan Moebius-kustantamon perustajan, Heikki Karjalaisen, juttusille. Hän on suomentanut Vladimir Nabokovin kirjan Väärin päin (Moebius, 2021). Teos julkaistiin ensimmäisen kerran suomeksi. Romaanin kerrontatekniikkaa luonnehditaan taiturimaiseksi. Karjalainen neuvoo aloittamaan lukemisen kirjan takana olevasta novellista ja jatkamaan sitten kirjan alusta. Aioin tarttua tähän kiinnostavaan kirjaan välittömästi!

Pimeät kuut ja muita asioita

Lauantaina Senaatintorin lavalla Tommi Kinnunen kertoo viidennestä romaanistaan Pimeät kuut (WSOY, 2022), jossa opettajatar Elna Suojärvi kohtaa sodanjälkeisen Suomen olosuhteet Niemen koulussa Neuvostoliiton rajan tuntumassa. Työstään uupunut Elna on kovettanut maailman murjomana kuoren, jonka raoista pilkistää eettisyys ja halu kohdata lapset oikeudenmukaisesti.

Päähenkilön esikuvana on ollut Tommi Kinnusen isotäti, Hertta, joka toimi opettajana. Kinnunen taustoitti vuoteen 1947 sijoittuvaa romaania myös kahden 90-vuotiaan kansakoulun naisopettajan kanssa. Hän kertoo nauraen olevansa yliärsyttävä pilkunviilaaja kirjojen aikalaisolosuhteiden tarkistamisessa.

Vuoden 2022 kirjallisuuden Nobelin voittanut Arnie Enaux saa ansaitsemaansa huomiota Gummeruksen osastolla. Palkinnon voittanut Vuodet-kirja on syväluotaava muistelmateos maailmansotien jälkeisestä elämästä Euroopassa.

Kotimatkalle nappaan mukaani Johanna Holmströmin Selkounien käsikirjan (Otava, 2022) sekä nobelisti Louise Glückin juuri suomennetun Villi iiris -runokokoelman. Kirjan on suomentanut Anni Sumari (Enostone, 2022).

Kirjamessut antoivat virtaa syksyyn ja olivat itselleni niin iso ilonaihe, että voin suositella muillekin pimeässä syksyssä vaeltaville.

Helsingin kirjamessut järjestettiin 27.–30.10.2022 Messukeskuksessa.

LISÄÄ JUTTUJA: