Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Tarina keskiaikaisesta kirkkotaiteesta ja kauneuskäsityksestä
Anneli Kanto on tamperelainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen esikoisromaaninsa Piru, kreivi, noita ja näyttelijä sai kiittävän vastaanoton ja oli Runeberg-palkintoehdokkaana 2007. Vuonna 2008 ilmestyneestä sisällissodan punaisista naiskaartilaisista kertovasta romaanista Veriruusut Kanto sai Gummeruksen Kaarlen palkinnon.
Ei perinteinen rakkaustarina
Hämeessä sijaitsevan Hattulan Pyhän Ristin kirkko koristellaan tarkasti määriteltyjen ehtojen mukaisilla maalauksilla, mutta miten urakka tehtäisiin loppuun ilman työvoimaa, kun yksi maalareista ruhjoo kätensä? Työtä helpottamaan palkataan orpo, tiilentekijä Rutgerin huostassa kasvanut Pelliina. Peliina herättää naisena keskustelua ja ennen kaikkea närää työtovereissa.
Kirkon sisällä vallitsee hierarkia. Kirkkoon maalattavista aiheista päättävät piispa ja tuomiokapituli. Maalausmestareina työn tahtia ja työtehtäviä määräävät mestari Martinus, maalari Andreas Pictor ja Benedictus. Oppipoikana ja hierarkian alimpana on Vilppu Niilonpoika.
Kuten arvata saattaa, nuoren naisen tuominen miesvaltaiseen työympäristöön aiheuttaa miehissä villiintymistä ja hämmennystä, ja johtaa lopulta romanssiin. Romanssi ei pääty toiveiden ja haaveiden täyttymiseen, vaan useampaa henkilöä koskettavaan tragediaan.
Kaukaisen historian elävöittäminen
Kielellisesti kaunis, yksityiskohdiltaan ja teemoiltaan rikas juoni ruokkii lukijan mielenkiintoa. Keskiaikaisessa kirkkohistoriassa ja kirkkomaalauksissa on symboliikkaa.
Kanto kuvailee hyvän ja pahan välisen valtataistelun sekä onnettoman rakkauden ongelmia. Kerronta tempaa mukaansa, vaikka kirkkomaalaukset ja niiden tulkinnat ovat subjektiivisia kokemuksia.
Anneli Kantoa on kiitetty tavastaan kirjoittaa sisällissodasta. Hän nostaa esille sisällissodan uhrit ja sodan seuraukset. Tästäkin teoksesta Kanto ansaitsee kiitoksen. Kirjailijan mielikuvituksen ansiosta Hattulan Pyhän Ristin kirkon historiallisesti tuntemattomiksi jääneet kirkkomaalarit saavat äänen.
Kannolla on taito elävöittää kauaksi jäänyt historia mielenkiintoisella tavalla. Hän osoittaa jälleen kykynsä kertoa jo kauas jääneestä historiasta mielenkiintoisella tavalla. Kirjailija on runsaiden yksityiskohtien avulla tuonut lukijalle ymmärrettäväksi keskiajan kirkkotaiteen tyypillisiä piirteitä.
LISÄÄ JUTTUJA:
