Kaksikymmentä vuotta sitten Stellan vauva katosi. Ajan myötä hän on onnistunut jatkamaan elämäänsä ja valmistunut psykoterapeutiksi. Nyt hänen vastaanotolleen kävelee nuori nainen Isabelle, jonka hän uskoo tunnistavansa hänen kadonneeksi Alice-tyttärekseen. Mutta voiko lapsensa tuntea kaksikymmentä vuotta myöhemmin?
Stellan menneisyydestä paljastuu depressiota, psykooseja sekä pakkohoitojaksoja, ja hänestä on vastikään tehty kantelu terveysviranomaisille epäammatillisesta käytöksestä. Onko hänen psyyke hajoamassa uudelleen, kuten tapahtui lapsen kadotessa? Vai voiko hän olla oikeassa ja juonitteleeko, joku todella häntä vastaan, ettei totuus menneestä paljastuisi.
Ja miksi vastaanotolle saapunut Isabelle on psykoterapian tarpeessa? Epäileekö hän taustaansa, tai tietääkö hän kuka hän on ja miksi hän on valinnut juuri Stellan vastaanoton? Mitä hän haluaa Stellasta? Voiko kaikki olla vain sattumaa?
Psykologinen trilleri Sano että olet minun nostaa esille paljon kysymyksiä ja romaanin alussa ja se tempaisee mukaansa nopeasti. Kaikki uskovat Alicen kuolleen, ja Stellan pakonomainen suhtautuminen vastaanotolle ilmestyneeseen Isabelleen ei auta asiaa, sen enempää kuin hänen pahenevat paniikkikohtaukset. Voisiko Isabelle todella olla kadonnut Alice, tätä kirjassa lähdetään selvittämään.
Tarinaa kerrotaan eri henkilöiden näkökulmasta siten, että luvun vaihtuessa vaihtuu myös näkökulma. Jokainen luku on nimetty henkilöiden mukaan ja se on hänen versionsa tapahtumista ja tunteista. Osa kohtauksista on päällekkäisiä ja lukija saa tapahtumista kaksi erilaista versiota. Tämä tekee kirjasta mielenkiintoisen ja luo kohtauksiin syvyyttä.
Kirja on hyvin intensiivinen alusta loppuun saakka. Norebäck kirjoittaa tavalla, joka vie tarinaa eteenpäin ja lukija saa arvailla erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tarinan edetessä siihen tulee sopivasti uusia elementtejä, jotka sekoittavat pakkaa. Kirjan henkilöhahmot syvenevät tarinan edetessä ja ne ovat moniulotteisia. Hyvin nopeasti kuitenkin aavistin mistä koko romaanissa on kyse, mutta loppuratkaisu pysyi arvoituksena kirjan loppuun saakka. Kirja on varsin viihdyttävä ja esikoiskirjailijana Norebäck on onnistunut erinomaisesti.